keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Kuvatuksia

Kuvapäivitystä tänään. Tämän päivän teemana oli muotokuvaus.
Nona on kyllä näin hyvin puolueettomasti kaunis. Itse tykkään kyllä kovasti Nonan ulkoisesta olomuodosta. Rakenne ja karva on just hyvä. Ja porokoirillakaan ei ole enää niin suuret korvat, kun on tuollainen hörökorva.

Nukan katsessa vaan on sitä jotain <3


Ruska on löytänyt ryhdin ja päässyt eroon karvoista
Tämä katse on omistettu herkkuvarkaalle.
Taiki
Taika muorin tuunaus päivä oli tänään. Hormooniturkkia piti vähän saksia, kun sitä karvaa on ihan valtavasti ja se on mennyt paikoitellen turhan pehmeäksi. 
Muori tahtoo jo namin.

tiistai 15. lokakuuta 2013

HiFistelyä

Pienoisen tauon jälkeen suuntasimme Kajaaniin aksaamaan sunnuntaina. Aamu alkoi aikasin Nukan kanssa ja päättyi myöhään illalla Ruskan kanssa. Nukan kanssa kisattiin kaksi agirataa. Ensimmäinen alkoi vähän huolimattomasti ja Nukka karkasi A:lle, kun olisi pitänyt mennä putkeen - siis HYL. Lopussa ryökäle jätti vielä viimeisen keppivälin tekemättä, mutta muuten oli kivaa menoa. Onneksi kisapaikalla oli myös harkkakepit, niin saatiin käydä vähän niitä hinkkaamassa. "Kyllä mää harkoissa osaan", mahtaa olla Nukan motto noiden keppien suhteen. Toisella radalla kepit oli heti kolmas este, joten mentiin ne hyvin hitaasti ja silti piti oikeen kunnolla varmistaa viimeinen keppiväli. Loppu rata sujui kuitenkin mukavan sujuvasti ja vauhdikkaasti, mutta yllätys se silti oli, kun tuloksissa komeili meidän ensimmäinen nousunolla ja vielä voiton kera. Nukan etenemä oli siinä 4m/s, joten Nukaksi vauhti oli tosiaan hyvää.

Nona pääsi välissä tekemään myös keppejä ja aika kivasti ne alkaa sujumaan. Turhan kova kiire on välillä. Pallohalli oli hyvin häiriöaltis, mutta Nona päätti keskittyä hommiin. Aika rennosti otti muutenkin tuon hallin. Välillä käytiin myös velipoika Chokon kanssa lenkillä ja kylläpä sisaruksilla oli samankaltaiset leikit. Aika vieraskorea Nona kuitenkin oli, eikä syöksynyt Chokon ottamiin keppeihin kiinni, mitä tekisi omassa laumassaan.

Ruskan kanssa aloitimme ekan radan hyvin tahmeasti. Kepit oli toisena esteenä ja ne olivat hyvin hitaat. Loppupätkä oli sitten minulta vähän sinne päin ohjaamista, joten kaarratusta riitti ja meinasipa Ruska karata väärään putkeenkin. Onneksi on hyvin kuuliainen koira, joten sain käännettyä oikeaan putkeen. Tältä radalta kuitenkin nolla virhepistettä ja kappas aikavirhettä -0,37 eli nollahan se. Toisella radalla päästiin sitten vauhtiin. Ihan mukava ja sujuva rata ilman virheitä. Vauhtikin hyvää yli 4m/s etenemällä ja tällä päästiin jopa palkinnoille. Kyllä Ruska on kivasti saanut vauhtia, sillä taakse jäi seurakaveri, joka yleensä on vauhdissa meidät aina voittanut. Hyppyradalta vielä melko varmalla menolla nolla, joka riitti vain kuudenteen sijaan. Triplanollapäivä kuitenkin ja Ruskan karsintanollat olis täynnä. Mehän siis ihan vaan huvin ja urheilun vuoksi aiotaan mennä karsintoihin. :D Saa nähdä nauraako ne meidät pois sieltä.

Kisojen jälkeen jatkettiin matkaa kohti pohjoista. Aamulla odotti valkoinen yllätys, kun lumi oli tullut maahan. Päivän mittaan se kyllä suli suurimmaksi osaksi pois. Täällä hyödynnettiin loma ja käytiin päivällä hallilla reenaamassa Nonalle kontakteja ja keppejä. Nukalle ja Ruskalle myös vähän muistuteltiin niitä. Jännä tuo Nukka, kun se tosiaan tekee reeneissä hyvin mukavalla vauhdilla ja varmoin ottein kepit, mutta kisatilanteessa ne on olleet meidän akilleen kantapää. Iltapäivästä tehtiin vielä pienesti jälkeä ja aika samalla kaavalla mentiin kuin mitä aiemmin. Nukan esinemotivaatio on ihan surkea, eikä se parane, jos joudun sitä paineistamaan. Jälki menee itessään mukavasti, joten pitäisi alkaa vähentämään ihan selvästi nameja. Nyt oli joka kolmas tyhjänä. Nonalle kokeiltiin pallopalkkaa, josko se saisi sen parempaan vireeseen. Pitää ehkä vielä kokeilla uudelleen, vaikka ihan täysin ei Nona tätä ostanut. Jälki meni mielestäni kuitenkin aika kivasti.

Kameraakin ehdimme hieman ulkoiluttamaan, vaikka mitään huippuotoksia ei saatu:
Pönötystä



Ruskalla on oma treenari

Vähän erilaiset hyppyharjoitukset


tiistai 8. lokakuuta 2013

Oulun erkkarit

Sunnuntaina pyörähdimme mutkan Oulussa lappalaiskoirien erikoisnäytelmissä. Mukaan kävimme noukkimassa sijokkityttö Vallan oman ihmisensä kera. Matka sujui kivasti, vaikka kaikki neljä tyttöä teljettiin takaosastoon. On tuo Valla sen verran tuttu tyttö, että se sujahtaa laumaan ihan vaivatta. Paikan päälle löydettiin hyvin ja hyvässä ajassa. Saimme käydä rauhassa koirien kanssa pienellä kävelyllä ja sitten odottelimme rauhassa kehien alkua. Nona oli ainoa, joka ei vaan meinaa muistaa, miten siinä hihnassa kuuluisi käyttäytyä..tai sitten minä olen vain tosi huonosti kertonut sen sille. Nuo kun yleensä kulkevat kaikkialla irti.
Siinä ennen kehää tapasimme Ruskan lapsukaisista Sonin ja Lumin. Olivat kasvaneet isoiksi koiriksi.
Sonin ja Vallan kehät olivat yhtä aikaa, mutta onneksi ihan toistensa vieressä, niin saattoi katsella molempia. Hienosti onnistui kehäkäyttäytyminen molemmilta ja tuloksena tuli kummallekin H. Samoin Lumi, Ruskan tytär, sai H:n. Nukan vuoro tuli astua kehään seuraavaksi. Vähän jännitti, että mitä siitä esiintymisestä tulee, kun eihän sitä ole harjoiteltu. Selvittiin ihan kelpo suorituksella, vaikka vähän huvitti, kun Nukan piti pönöttää paikallaan ja kun palkaa ei tullut, niin Nukka näppäränä tyttönä alkoi ehdottaa sivulle tuloa. Yllätyskin oli suuri, kun kuulimme saavamme ERINOMAISEN. Siihen se meidän menestys sitten loppui. Nuorten luokassa olikin sitten neljä erin saanutta, joten me olimme siellä neljännellä sijalla ilman sa:ta. Mukava tulos kuitenkin meille. Nukalle ihan kiva arvostelu,joka kuului näin:

"Oikeat mittasuhteet. Oikealinjainen, mutta kevyehkö pää. Hyvä ylälinja. Kokonaisuuteen sopiva raajaluusto. Kulmaukset ok. Liikkuu hyvin. Oikea karvanlaatu. Luonne rauhallinen. Saisi liikkua takaa voimakkaammalla askeleella. Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä." Tuomarina nartuilla oli Aila Lehmussaari.

Kehien jälkeen tapasimme vielä Jimiä, Ruskan poikaa. Olipa vaan siitäkin pennusta kasvanut mukavanoloinen nuori. Tytöt ja Jimi kävivät ennen kotimatkaa hieman leikkimässä läheisessä puistossa. Hauskaa oli, ainakin Jimillä. Nonan mielestä Jimi oli ihan kuriton, joten se vaati vähän käsittelyä. Äitikään ei oikeen lämmennyt lähentelyistä, joita poika ehdotteli.

Erkkareiden jälkeen käynnistettiin arki hieman erilailla kuin tavallisesti. Tytöt nimittäin pääsivät töihin mukaan pariksi päiväksi. Lapset olivat aika haltioissaan koirista ja kylläpä vaan tekee noillekin hyvää päästä tutustumaan lapsikatraaseen. Nona the paimen oli vähän liiankin fiiliksissä juoksevista lapsista keppeineen ja palloineen. Toisena päivänä keskityimme sitten ottamaan ihan rauhassa. Täytyy kyllä olla tyytyväinen, kun osasivat tytötkin käyttäytyä kivasti. Nukka tuntui oikeen säteilevän, kun rapsuttajia riitti.